Onko hyvä ero edes mahdollinen?
Mitä oikein tarkoitamme, kun puhumme hyvästä erosta? Tarkoittaako se sitä, että eron aikana ei koskaan riidelty? Tai että lapset ottivat uutisen sopuisasti, ja arki heidän kanssaan rullaa kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan? Olemme kaikki yhtä perhettä – eksät, nyksät ja nyksän eksät?
Rimaa ei ehkä kannata asettaa liian korkealle, eikä varsinkaan määrittää toipumiselle tarkkaa aikataulua. Ero ottaa aikansa, ja vaikeankin vaiheen jälkeen voidaan oppia hoitamaan asiat paremmin. Suru ja viha kuuluvat eroon, eikä niiden ilmaisulta voi välttyä. Ikuisesti vihaa ei kuitenkaan kannata hautoa.
Tuskin kukaan selviää erosta täysin kunnialla. Hyväänkin eroon mahtuu vähintäänkin vaiheita ja vaikeita hetkiä, jotka olisi voinut hoitaa paremmin. Hyvä ero ei tarkoita täydellistä yksimielisyyttä, vaan sitä, että asiat on käyty avoimesti läpi ja molemmat osapuolet ymmärtävät, mitä toinen jäi suhteessa vaille ja miksi liitto päättyi eroon. Entinen kumppani (jonka itse olemme valinneet!) ja yhteinen eletty elämä ansaitsevat asiallisen käsittelyn. Jos sitä ei halua tehdä toisen osapuolen vuoksi, se kannattaa tehdä itsensä ja mahdollisten yhteisten lasten vuoksi. Toki - asiallinen käyttäytyminen kuuluu olennaisesti hyvän eron lopputulemaan, mutta myös sille on paremmat edellytykset kun ero käsitellään kunnialla.
Käsittelemätön ero jää asumaan mieleen
Käsittelemätön ero jää helposti asumaan meihin epämääräisenä pahana olona, kitkeryytenä ja kyynisyytenä. Nämä tunteet suojaavat myös sitä kaikkein herkintä ja haavoittuvinta osaa meissä: egoa. Viha on hyvä ja tarpeellinen renki: sen avulla puolustamme rajojamme ja saamme aikaan tarvittavan muutoksen. Se on kuitenkin huono isäntä. Sitkeänä pysyvä viha entistä puolisoa kohtaan estää meitä näkemästä suhteen ongelmia tai toisen loukkaavia tekoja osana kokonaisuutta, jonka muovaamiseen ovat vaikuttaneet molempien historia, yhdessä luotu parisuhteen toimimaton kaava sekä molempien henkilökohtainen panos tuohon kaavaan. Parisuhteen dynamiikan luo aina kaksi ihmistä.
Jos emme hahmota kokonaisuutta, emme myöskään opi itsestämme ja tavastamme reagoida ja asettua suhteeseen. Tällöin on vaarana, että raahaamme tahtomattamme saman taakan myös seuraaviin suhteisiimme, eli toisinsanoen itsemme.
Hyvän eron edellytys onkin se, että molemmat osapuolet varaavat tarpeeksi aikaa eron käsittelylle – sekä yksin että yhdessä. Samaa mieltä ei tarvitse olla, mutta kummallekin tulisi tarjoutua mahdollisuus tulla kuulluksi ja ymmärtää, miksi suhde päättyi ja mitä siitä uupui. Kummallakin on oma, oikea ja eletty versionsa tapahtuneesta, ja sitä on kunnioitettava. Tässä täytyy zoomata tarinaa hieman ulospäin, jotta suhteen koko kuva mahtuu samalle sivulle, ja vaatii työtä hyväksyä, että kaksi versiota suhteesta voi olla totta yhtä aikaa.
On tärkeää kuulla anteeksipyynnöt, mutta myös ymmärtää, miksi suhde ei riittänyt. On aika kertoa avoimesti, mitä tarvitsi ja mitä olisi toivonut. Yllättävän usein tämä on helpompaa silloin, kun suhdetta ei enää ole ja menettämisen pelkoa ei tarvitse kantaa.
Hyvä ero ei aina onnistu ilman apua, vaan sitä voi käsitellä terapiassa yksin tai (tulevan) ex-kumppanin kanssa. Joskus tuntuu turvallisemmalta puhua vaikeista asioista, kun huoneessa on joku, joka hillitsee räjähdysherkkyyttä. Käsittelylle ei ole aikarajaa – anteeksipyyntö jopa vuosien jälkeen voi parantaa haavoja.
Pariterapian ei aina tarvitse pelastaa suhdetta
Pariterapian tavoitteena ei siis aina ole pysyä yhdessä. Eroavien terapiassa voidaan käsitellä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:
Mitä asioita pyydän kumppaniltani anteeksi?
Mitä eroon johtavia syitä en ole vielä avannut?
Mitä jäin suhteessa vaille?
Mikä suhteessa oli hyvää? Mistä olen kiitollinen?
Mikä minua loukkasi?
Mitä toivon toiselta eron jälkeen? Millaisen suhteen toivon jatkossa?
Mitä meille tapahtui? Miksi toimit näin?
Miten ero vaikuttaa lapsiin tai läheisiin?
Mikä suhteessa oli niin toimimatonta, että sitä ei voinut ratkaista kuin eroamalla?
Vertaistuki voi kannatella yllättävän paljon
Eroa voi käsitellä myös Suomalaisen eroseminaarin® vertaistuellisessa ryhmässä. Huomioithan kuitenkin, että samaan eroseminaariryhmään ei voi osallistua ex-puolisonsa kanssa.
Seuraava Suomalainen eroseminaari® -ryhmäni starttaa Tehtaankadulla syyskuussa 2025.
Lisälukemista eroista:
Marianna Stolbow: Erosta eteenpäin (2014)
Bruce Fisher: Jälleenrakennus, kun suhteesi päättyy (2007)
-Elina